Jeesuksen kutsu rukoukseen Luukkaan evankeliumissa Jeesus opetti hellittämättömän rukouksen tärkeyttä. Hän kertoi miehestä, joka vieraan saatuaan meni herättämään ystävänsä eikä hellittänyt ennen kuin tämä nousi vuoteesta ja antoi hänellä, mitä häneltä puuttui (Luuk. 11:5-8). On itsestään selvää, ettei yksikään isä poikansa pyytäessä aterialla kalaa ja munaa anna niiden sijasta käärmettä ja skorpionia. ”Niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät” (11:11-13). Ei tule koskaan lannistua, kuten ei sekään leskivaimo lannistunut, jota tuomari ei suostunut auttamaan. Kyllä Jumala kuulee ja auttaa niitä, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi (18:1-8). Liekö tällainen vailla rukousvastauksia elävä usko kadonnut lopun aikana. Sillä Jeesus sanoi: ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?” (18:8). Jeesus itse rukouksen esikuvana Jeesus ei vain rohkaissut omiaan rukoukseen erilaisilla vertauksilla, vaan myös oman elämänsä esimerkillä. Kuten Jeesuksen rukoillessa taivas avautui (Luuk. 3:21), niin myös hänen seuraajansa yllä on avoin taivas. Jeesus saattoi vetäytyä autiolle seudulle (5:16) ja yksinäisyyteen rukoilemaan (9:18). Hän kutsuu meitäkin kanssaan yksinäisyyteen. Kun Jeesuksen oli tehtävä mitä tärkein opetuslastensa valinta, hän lähti vuorelle ja ”vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa” (6:12-13). Me liian usein päätämme suuriakin asioita kovalla kiireellä. Kriisin lähestyessä Jeesus kertoi rukoilleensa omiensa puolesta, ettei vain näiden usko sammuisi (22:32). Kriisi ja rukous kuuluvat yhteen. Kerran Jeesuksen rukoillessa hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina. Kuului Jumalan äänen kaiku (Luuk. 6:28-29, 35). Rukouksessa taivas kosketti maata. Jeesuksen rukouselämä oli niin vaikuttavaa, että opetuslapset pyysivät, että hän opettaisi heitäkin rukoilemaan. Ja niin hän antoi meille Isä meidän –rukouksen (11:1-4). Sen jälkeen ei kenelläkään ole syytä sanoa, ettei hän tiedä, mitä tulee rukoilla. Puhuttelevin on Jeesuksen rukoustaistelu Getsemanessa. Siellä hän antoi sanallisen muodon kaikkien aikojen tärkeimmälle ja vaikeimmalle rukoukselle. Sama sisältö oli jo Isä meidän -rukouksessa. Nyt hän opetti saman oman elämänsä esimerkillä: ”Mutta älköön toteutuko minun tahtoni vaan sinun” (22:40-46). Vielä Golgatallakin Jeesus rukoili (23:34, 46). Isä meidän -rukous Miten lähestyä Jumalaa? Jeesus antoi avuksi suurenmoisen valtakunnan rukouksen, joka sisältää kaiken oleellisen (Matt. 6:9-13). Koskaan ei Isä meidän –rukouksen tuttu sisältö tarpeeksi muokkaa valtakunnan kansalaisen asenteita ja elämää. Siksi juuri tämän rukouksen tulisi olla kolme kertaa päivässä (Dan. 6:11) tapahtuvan säännöllisen rukouksen keskeisenä sisältönä. On opittava myös päivittäin kestämään vaikeita lähimmäisiä (Matt. 6:14-15). Otteita Olavi Peltolan kirjasta Löytöretki Uuteen testamenttiin (Perussanoma Oy, 2004)
|
