pos-sro2-top4
pos-sro2-top5

Joka päivä huolta vailla

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Luuk. 10:27

Sanat ovat kauniit, niiden viitoittama suunta ainoa oikea ja samalla ne ovat kiven kovat. Niiden edestä ei pääse pakoon, niiden alta ei voi kiemurrella pois. Olenko rakastanut Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäni samalla voimalla kuin itseäni? Joka tuntee sydämensä, myöntää virren sanoin: ”Silmäisi nähden, Jeesus, tein syntiä ja rikoin lain.” Ei minusta ole ollut rakastamaan edes niitä, joiden rakastaminen olisi kaikkien helpointa. Kuinka monta loukkaavaa sanaa, kuinka monta ohittamista, kuinka monta tekemättä jäänyttä tekoa onkaan matkaan kertynyt.

Osaan odottaa muiden rakastavan minua, mutta omalle kovuudelleni olen sokea. Jumalan vaativan sanan kohtaaminen pakenematta on kipeydestään huolimatta parantavaa. Jumalan paljastaviin sanoihin liittyy aina tahto antaa anteeksi, tahto ottaa pois painot. Myös rakkaudettomuuden synnin saan uskoa anteeksi. Saan pyytää Jumalaltani uutta voimaa rakastaa pyyteettömästi.


Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä huolta vailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy

pos-sro2-right
  •  
  • Tykkää meistä Facebookissa!