message
component

Tietoa meistä

Suomen Raamattuopiston Säätiö on Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuva itsenäinen kristillinen järjestö, jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, opettaa Raamattua, tarjota ihmisille hengellinen koti ja tukea lähetystyötä.

Raamattuopiston keskuspaikka on Kauniaisissa, jossa toimii kristillinen kansanopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) toimipaikka. Raamattuopistossa järjestetään pitkiä ja lyhyitä raamattukursseja sekä muuta koulutusta ja tapahtumia. Diakissa voi suorittaa sosionomi amk-tutkinnon ja saada kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajaksi.

Raamattuopisto järjestää yhdessä luterilaisten seurakuntien kanssa toimintaa eri puolilla Suomea. Vuokatissa ja Oulussa järjestöllä on kristilliset loma ja kurssikeskukset.

Raamattuopiston kustannusliike Perussanoma julkaisee kirjallisuutta sekä Elämään- ja Perusta-lehtiä. Raamattuopiston ystävien yhdyssiteenä toimii Suomen Raamattuopiston Ystävät ry ja sen jäsenlehti Ystäväviesti.

Säätiöllä ja sen kustannusliikkeellä on noin 60 palkattua työntekijää ja moninkertaisesti enemmän vapaaehtoisia. Raamattuopiston talous on suureksi osaksi vapaaehtoisen tuen varassa.

Strategiakauden teemana on ristinteologia. Korostamme Jeesuksen rististä avautuvaa sovituksen sanomaa kaiken kristillisen uskon ja elämän perustana ja pitäydymme Raamattuun Jumalan sanana luterilaisen opin mukaisesti.


Kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen ja maahanmuutto tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös kristillisille kirkoille ja järjestöille. Maahanmuuttajat ovat sekä uudenlaisten seurakuntien siemen että kotiovelle tuleva lähetyskenttä. Samalla Suomesta tulee yhä enemmän myös lähetystyön kohde.

Nettiteknologian (mm. sosiaalisen median) kehitys ja laajentuva käyttö avaavat monia uusia mahdollisuuksia mm. ihmisten ja verkostojen kohtaamiseen, yhteydenpitoon, koulutukseen ja markkinointiin.

Yhteiskunnan sirpaloituminen, perherakenteiden muutokset ja taloudellinen eriarvoistuminen lisäävät turvattomuutta ja sosiaalisia ongelmia, mikä puolestaan lisää sielunhoidon, vertaistuen ja turvallisen yhteisön tarvetta.

Suomessa jatkuu sama kehitys kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa siinä, että yhä suurempi osa ihmisistä etääntyy kristinuskosta ja kirkosta. Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse, että kiinnostus uskontoja ja kristillistä uskoa kohtaan vähenisi.

Kun keskustelu arvoista yhteiskunnallisten päätösten perusteena lisääntyy, se avaa mahdollisuuksia nostaa myös kristillisestä uskosta nousevia näkökohtia yleiseen keskusteluun.

Kirkon taloudelliset resurssit heikkenevät ja kirkon perinteisiä rakenteita koetellaan. Seurakunnat joutuvat keskittymään yhä enemmän vain kirkollisiin toimituksiin, jolloin muu toiminta, kuten evankelioiminen, raamatunopetus ja hengellisen yhteyden rakentaminen heikkenee samaan aikaan, kun juuri niiden tarve kasvaa. Tämä luo herätysliikejärjestöille uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Herätysliikkeistä tulee entistä useammalle varsinainen hengellinen koti, jonka rakentamisessa maallikoiden, pienpiirien ja uusien medioiden ja yhteisöjen merkitys korostuu.

Sovitus

Pidämme sanomaa ristin sovituksesta työmme keskuksena ja ristin teologiaa kaiken teologian etumerkkinä
”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa” (2 Kor. 5:19)

Evankeliumi

Julistamme evankeliumia Jeesuksesta uskon syntymiseksi ja vahvistukseksi
”ettei kukaan jäisi osattomaksi Jumalan armosta” (Hepr. 12:15)

Usko

Uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on luonut maailman, lunastanut ihmiset ja lahjoittaa sanaa ja sakramentteja käyttäen uskon
”Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys!” (2 Kor. 13:13)

Vanhurskauttaminen

Pidämme uskonvanhurskautta Raamatun ymmärtämisen avaimena ja luterilaista tunnustusta oikeana Raamatun tulkintana
”vanhurskas on elävä uskosta” (Room. 1:17)

Raamattu

Pitäydymme koko Raamattuun Jumalan sanana ja keskitymme Raamatun opettamiseen
”uskon kaiken mitä kirjoitettuna laissa ja profeetoissa” (Ap.t. 24: 14)

Seurakunta ja armonvälineet

Rohkaisemme ihmisiä armonvälineiden käyttämiseen, rukoukseen ja uskovien yhteyteen
”he pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksessa”

Ihmisarvo

Korostamme kristillistä ihmiskäsitystä ja kaikkien yhtäläistä ihmisarvoa
”Jumala loi ihmisen kuvakseen” (1. Moos. 1:27)

Synti ja armo

Tunnustamme kaikkien ihmisten syntisyyden ja julistamme kaikille kuuluvaa Jumalan armoa
”kaikki ovat syntiä tehneet mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden” (Room. 3:24)

Lähimmäisenrakkaus

Tuemme ihmisiä kaikissa elämäntilanteissa ja rakennamme hoitavaa yhteisöä
”kantakaa toistenne kuormia” (Gal. 6:2)

Todistus ja palvelu

Rohkaisemme ja varustamme ihmisiä evankeliumin palvelukseen kotimaassa ja lähetystyössä
”varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön” (Ef. 4:12)

Urho Muroma – herätyssaarnaaja

sro historia muroma

 

Raamattuopiston perustaja ja ensimmäinen pitkäaikainen johtaja oli rovasti Urho Muroma (1890-1966). Hän oli papin poika, joka oman kertomansa mukaan oli opiskeluaikaan mennessä vieraantunut uskosta. Syksyllä 1912 hänen elämänsä muuttui. Isä oli pyytänyt, että hän menisi kuuntelemaan norjalaista saarnaajaa Albert Lundea, joka oli tulossa Helsinkiin. Kun isä sitten yllättäen kuoli, Urho päätti toteuttaa isän toiveen. Lunden kokouksissa Helsingin Johanneksen kirkossa Muroma koki ratkaisevan hengellisen murroksen. Sen seurauksena hän vaihtoi oikeustieteestä teologiaan ja vihittiin papiksi 1917.

Muroma toimi ensin Helsingin Kaupunkilähetyksessä ja sen jälkeen useassa eri kristillisessä yhdistyksessä. Alusta alkaen hän kokosi paljon kuulijoita ja monet tulivat uskoon hänen kokouksissaan. ”Koko Helsinki juoksee hänen perässään”, kirjoitti A.L. Gulin 1922.

Muromasta tuli erityisesti Suomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliiton palveluksessa olleessaan 1920- ja 1930-luvun taitteessa eräänlainen kirkon puolivirallinen evankelista. Samaan aikaan hän perusti Herää Valvomaan -lehden syntyneen hengellisen liikkeen yhdyssiteeksi.

Raamattuopiston perustaminen herätystyön lietsomisahjoksi

Ajatuksen raamattuopiston perustamisesta Suomeen Muroma oli saanut pohjoismaisessa ylioppilaskokouksessa Ruotsin Karlskoganissa 1927, jossa hän oli kuullut muiden pohjoismaiden, erityisesti Norjan raamattukouluista. Koska uuden järjestön perustaminen askarrutti, pohdittiin ensin raamattuopiston perustamista Suomen Lähetysseuran yhteyteen. Suunnitteluvaiheessa puhuttiin raamattu- ja nuoriso-opistosta, joka kouluttaisi myös nuorisotyöntekijöitä seurakuntiin.

Muroma kuvasi näkyään raamattuopistosta keväällä 1939 seuraavasti: ”Olisi saatava Raamattuopisto, josta pitäisi ennen kaikkea tulla herätystyön lietsomisahjo. Ei mikään sellainen, jossa taas ihmiset tuovat väärää tulta Herran alttarille, vaan sellainen, jota hallitsee mieli voittaa sieluja Jeesukselle Kristukselle Sanan ja elävän Pyhän Hengen voimalla ja johtamina. Tällä tarkoitan, että herätyksen hengen tulisi läpitunkea kaikki siellä tehtävä työ. Raamattuun syventyminen, tositieteellisesti ja tosihengellisesti, olisi luonnollisesti opiston päätarkoitus, mutta sen ohessa opastus, miten kukin paikallaan seurakunnassa voi parhaiten käyttää lahjana ja mahdollisuutensa sielujen voittamiseen Kristukselle. Rukouksen tulisi olla ensimmäinen ja viimeinen kaikessa, mitä siellä tehdään ja suunnitellaan. Täältä käsin johdettaisiin sitten myös määrätietoista evankelioimistyötä.”

Elokuun 1. päivänä 1939 Muroma päätyi kolmen ystävänsä ja työtoverinsa kanssa perustamaan Evankelisluterilaisen Sisälähetys – nimisen säätiön, jonka tarkoitukseksi tuli saada aikaan raamattuopisto ja jatkaa evankelioimistyötä. Perustavassa kokouksessa Nurmijärven seurakunnan kirkkoherra Kosti Kankainen totesi: ”Että Jumala on suonut meidän olla näkemässä uuden herätysliikkeen syntymisen – sanokaamme se suurella nöyryydellä – on lahja taivaasta.” Suomen Lähetysseuran apulaisjohtaja K.A. Saarilahti totesi, että sen hengellisen liikkeen tausta, joka oli syntynyt Muroman evankelioimiskokouksissa, oli Frans Hannulan, K.A. Paasion ja E. Kilpeläisen herätyskokoustoiminnassa.

sro historia

Oikeusministeriö hyväksyi Evankelis-luterilaisen Sisälähetys -nimisen säätiön säännöt 22.9.1939. Säätiö rekisteröitiin seuraavana keväänä ja aloitti virallisesti toiminansa 1.5.1940, jolloin Urho Muroma siirtyi sen palvelukseen. Sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksensa oli harjoittaa sisälähetystyötä raamatullisessa evankelis-luterilaisessa hengessä ja perustaa raamattuopisto. Toiseksi työntekijäksi otettiin jo saman vuoden aikana nuori teologi Marja-Terttu Tolamo.

Sodan aikana Sisälähetyssäätiö järjesti raamattukursseja ja -luentoja. Eri puolille maata syntyi myös raamattu- ja rukouspiirejä. Toukokuussa 1945 säätiö päätti ostaa Kauniaisista Kavallintien varresta Kauniala-nimisen lepokodin, jossa oli kolmessa kerroksessa 23 asuinhuonetta ja muita tiloja. Remontin jälkeen Raamattuopisto-rakennus vihittiin käyttöön 10.11.1945. Ensimmäiselle kuukauden mittaiselle raamattukurssille voitiin ottaa lähes sadasta hakijasta 46. Seuraavina vuosina pidettiin useita vastaavia kursseja niin, joille osallistui parisataa kurssilaista vuodessa.

Sodanjälkeiset vuodet voimakkaan kasvun aikaa

Raamattuopiston toiminta kasvoi nopeasti. Opiston opettajaksi tuli mm. Eino J. Honkanen ja seurakunnissa tapahtuvan evankelioimistyön johtajaksi Martti Häkkinen, joista molemmista tuli pitkäaikaisia työntekijöitä. Kankaisen näyn toinen osa toteutui, kun evankelista- ja nuorisotyönohjaajakoulutus aloitettiin 1957. Koulutus organisoitiin erilliseksi Sisälähetysopistoksi ja siitä vastaamaan otettiin teologian tohtori Uuras Saarnivaara. Helsinkiin hankittiin työkeskus P. Rautatienkadun varrelta ja Olavi Peltola tuli vastaamaan sen työstä 1963. Raamattuopiston ylioppilastyöstä kasvoi Ylioppilaslähetys, joka perustettiin 1964. Ylioppilaskursseilla syntyi merkittäviä yhteyksiä Norjaan (mm. Carl Fr. Wislöff). Erityisesti 1960-luvun alkupuolella oli herätystä monin paikoin. 

Evankelioimistyö laajeni ja siihen otettiin useita työntekijöitä. Erityisen merkittäväksi ja pitkäaikaiseski muodostui Lasse Välisalon johtama ns. ystävätyö. Leirikeskus Nummen pitäjässä hankittiin 1950-luvulla, Kellonkartano Haukiputaalla vihittiin käyttöön 1962 ja toiminta Sotkamossa Vuokatinrannassa alkoi 1964.

Kun tilat Kavallintiellä kävivät ahtaiksi, ostettiin tontti Maisterintien ja Helsingintien välistä. Tontilla oli vanha kaunis huvila Tusculum. Säätiön toiminta laajeni entisestään niin, että Muroman jo 1928 perustamalla Herää Valvomaan –lehdellä oli 1960-luvun alussa parhaimmillaan 40 000 kappaleen levikki. Raamattuopiston ystäväyhdistykseen kuului tuolloin 8500 henkeä. Tontille rakennettiin asuntolarakennus 1965 ja uusi päärakennus 1966.

Kriisien ajasta Mäkelän kauteen

Kansanlähetyksen perustaminen keväällä 1967 merkitsi kriisiä Raamattuopistossa. Useita työntekijöitä siirtyi Kansanlähetyksen palvelukseen kahteen eri otteeseen vuosina 1967 ja 1971.

Kriisin jälkeisinä vuosina säätiötä johti hallituksen ohella pastori Seppo Norjanen. Merkittäväksi osaksi säätiön toimintaa muodostui nuorisotyö, jossa keskeisessä asemassa oli Pro Fide –yhtye.

Norjasen jälkeen pitkäaikaiseksi johtajaksi tuli pastori Raimo Mäkelä, jonka aikana säätiön nimi muutettiin Suomen Raamattuopiston Säätiöksi, opisto sai kansanopisto-oikeudet 1989, mikä mahdollisti nuorisotyönohjaajakoulutuksen, vahvistettiin kustannustoimintaa, rakennettiin uusi asuntola 1994 ja mentiin mukaan perustamaan Diakonia-ammattikorkeakoulua 1996.

Mäkelän aika merkitsi Raamattuopiston teologisen linjan terävöitymistä. Hän pyrki yhdistämään pietistisen herätyskristillisyyden luterilaisen uskon keskeisiin perusteisiin, uskonvanhurskauden ja lain ja evankeliumin näkökulmiin. Yhteydet Lähetysyhdistys Kylväjään ja Opiskelija- ja Koululaislähetykseen vahvistuivat. Kylväjän lähetyskursseja alettiin pitää Raamattuopistolla.

Joka vuosi uusia mahdollisuuksia oppia, kasvaa ja saada ystäviä 

Uudella vuosituhannella Raamattuopiston ja sen yhteydessä toimivan Diakonia-ammattikorkeakoulun osan toiminta laajeni siinä määrin, että vuosina 2008-2009 rakennettiin päärakennukseen laajennusosa, auditorio, kolme suurta luokkaa ja opettajien työtiloja.

Perinteisten raamattulinjojen lisäksi perustettiin suuren suosion saanut musiikkilinja, maahanmuuttajille tarkoitettu linja Kristittynä Suomessa, sielunhoito-, teologinen linja ja kunnossa kaiken aikaa -linja. Seurakunnissa alettiin pitää viikonloppukursseina Matka halki Raamatun -tapahtumia. Kirjankustannustoimintaa laajennettiin.

Edelleen Raamattuopiston perustoiminnot ovat samat kuin Muroman aikana: raamattukoulutus, maallikoiden kouluttaminen hengelliseen työhön ja evankelioimistyö seurakunnissa.

Suomen Raamattuopiston Säätiö on Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sitoutuva itsenäinen kristillinen järjestö, jonka tarkoitus on julistaa evankeliumia, opettaa Raamattua, tarjota ihmisille hengellinen koti ja tukea lähetystyötä.

purchase coreldraw graphics suite x7 see here now how much microsoft streets and trips 2013
office 2016 education license www.colornote.com/pres.php adobe photoshop lightroom 6 sales why not find out more buy oem adobe premiere pro cs6 adobe 6 sales
pos-sro1-right
  •  
  • Tykkää meistä Facebookissa!